maanantai 29. elokuuta 2011

Aina on joku joka ottaa vastaan.

Punastuin tänään. Tuntui vähän sille kuin olisin herännyt pitkästä unesta. Nyt on puoliksi ujo olo ja puoliksi sellainen kuin olisi tehnyt jotain mitä ei ihan olisi pitänyt. Torned between.

Sain nauraa höpöjen kanssa.

Ihan hassua.

Pidän SMG yötä. Niin kuin vain elävät voi. Aina on joku joka ottaa vastaan.

Harmittaa, etten keskiviikkona pääse viettämään viimeistä iltaa höpöjen kanssa. Lähtemiseen voi tottua, muttei jättämiseen.

Tänään aamulla oli ikävä kaikkialle, mutten tiedä minne. Päässä soi koko aamun tämä. Se on mun ikuisuushaikeuslemppari. Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan? Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan? Pave on oikeastaan aika hyvä. Lähtisitkö on myös aivan kuningashelmi.

Nyt olen kuitenkin 12 muuttolaatikkoa rikkaampi ja kaikki on paremmin. Kohta soi taas SMG.

Eniten on ikävä sitä yhtä rakasta ystävää, jota en saa nähdä. Luultavasti juuri siksi. Mulle ei kannattaisi sanoa, että en voi tehdä jotain asiaa.

Sitten teen sen aivan varmasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti