Elämässä on liikaa mahdollisuuksia. Liikaa ja liian vähän aikaa.
Jos viime viikko oli tahtoviikko, niin tämä viikko on ollut luisuva viikko. Sellainen, kun ei oikein tiedä missä on. Masua kipristää, töissä on täyttä vuorovirtaa ja äh, on vaan niin keskeneräinen tunne.
Kuinka pitkä sinun listasi on?
Kaikki alkoi perjantaina firman bileistä ja nyt on kohta 4 päivää jatkunut darra. Eihän se voi olla, mutta huomaa, ettei ole elimistö ihan tasapainossa. Ja tiedätkö sen tunteen, kun odottaa ja sitten säikähtää niin kuin joku hyppäisi nurkan takaa?
Tuletko koskaan takaisin, forguud?
Yhtäkkiä elämässä on myös enemmän vaihtoehtoja. Paikkoja, joinne mennä ja joista lähteä. Jotenkin haikeaa, koska duuni loppuu ensi viikolla ja pitää muuttaa. Niin, pitää. Vielä vähän aikaa ajattelin, että pääsen muuttamaan.
Sinä rikot kaupunkeja.
Joskus mulla on selkeä suunta, yksi koti ja toisinaan ei kartan reunat riitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti