Tammikuussa muru aloitti hurjan opiskelun ja vietti iltoja työpaikallaan dippatyötä vääntäen (Kaunis mieli). Välillä väännettiin itkuakin, kun molempien hermot sanoivat poks!
Helmikuussa käväisin ihanian tyttöjen kanssa riekkumassa lumisessa Hervannassa (Hangover - Kaamea kankkunen). Minttukaakao, pompomit ja kirpeä pakkanen, kaikki kymppejä. Kyykkä sen sijaan meni vähän niin ja näin.
Maalis-huhtikuu meni etsiessä uutta asuntoa vanhan paljastuttua rotiskoksi (Asuntoloukku: Duplex). Meidän yläkerrassa ei asunut ärsyttävää mummoa vaan sen sijaan liian surullinen nuori pari, kylppärissä asusti taatusti tsiljoona sokeritoukkaa ja ilmassa leijui kostean tupakkainen tuoksu. Poooiiiis! Ongelmana vain oli, että tähän asuntoon piti löytyi uudet vuokralaiset ja sassiin!
Toukokuussa päästiin muuttamaan unelmiemme (vuokra)asuntoon (Holiday). Rakastan meidän kotia, se on ihana, ihana, ihana! Valitsin Holidayn siksi, että sen jälkitunnelmat ovat aikalailla samat kuin minulla kotona. Lämmin, fuzzy, ihana.
Kesäkuussa pakkasin kassini farmariin ja huristin kesätöihin toiselle paikkakunnalle (Cake). Kotiin jäi muru ja töissä odottivat uudet kuviot! Onneksi puhelin toimi. Ikävä oli kuitenkin melkoinen...
Heinäkuussa totuin jo uuteen duuniini ja kotiuduin. Pääasiassa viettelin viikonloput maalla ja viikolla löhösin rannalla - töiden lisäksi. Kiirettä kuitenkin piti ja viime kesänä taisivat jäädä yhtä vaille kaikki festarit välistä. Rockperryyn kuitenkin ehdin muruni kanssa (listasta poiketen Ylppö).
Elokuussa työt alkoivat loppua ja bileet parantua (Friends - Final episode). Olin ihan hajalla, koska viihdyin uudessa työssäni hurjan hyvin enkä olisi halunnut vaihtaa kirveelläkään takaisin vanhaan kotiini. Sain elää kesän kuin teini ja syksyllä minun piti olla taas aikuinen. Iso auts!
Syyskuussa totuttelin taas arkeeni (Perheen jalokivi). Murun kanssa pidimme vihdoin tuparit ja laitoimme paikat kuntoon. Oli ihana olla kotona omassa rennossa arjessa.
Loka-marrraskuussa haaveilin lomasta (The Couples Retreat) ja painoin töitä otsa kiinni kirjassa. Viime syksynä ei jäänyt kauheasti sijaa kavereille, ei urheilulle, ei hauskalle. Jotain onneksi kuitenkin ehdittiin tehdä. Tämän kuun elokuva kuvaa enemmän hartainta toivettani kuin todellisuutta.
Joulukuussa yritin tehdä kaiken eikä hommat oikein skulanneet (Bridget Jones). Suurin osa tuli onneksi hoidettua eikä mikään kussut katastrofaalisesti. Keskiarvoni on syksyn kursseilta 4, joten jotain tuli tehtyä oikein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti